Alma


Lisätty 08.09.2015
Raportit

Lisätty 09.08.2015
Raportit

Lisätty 18.07.2015
Ajankohtaista -blogi
Raportit

Lisätty 04.07.2015
Raportit

Lisätty 23.09.2015
Raportit
Jäsenet (PB ja syötit)

Lisätty 19.06.2015
Ajankohtaista -blogi
Raportit


Etusivu

Karppimafia.fi

Ajatus Karppimafiasta lähti liikkeelle kesällä 2007 Jussin ja Jounin istuessa taas kerran hiljaisessa kesäillassa odotellen hälyttimien soittoa. Oluen herkistämissä mielissä syntyi ajatus koota koolle kiva ja reilu kaveriporukka rakkaan harrastuksen merkeissä. Niin olivatkin Karppimafian syntyhetket saaneet alkunsa.

Karppimafia ei pyri näillä sivuilla antamaan kaikenkattavaa tietopakettia karpista ja karpinonginnasta. Tarkoituksenamme on tuoda esille meidän tapamme harrastaa tätä lajia, ja madaltaa kynnystä uusille harrastajille aloittaa tämä haastava ja hauska kalastuslaji.

Terveisin,
Karppimafia


Ajankohtaista

Mafiaonki 2015
Julkaistu 08.09.2015

Mustia maastureita saapui järvenrantaan. Miehiä purkautui ajoneuvoista ja sivullisesta homma saattoi vaikuttaa mafiatoukuilta? Hämärähommia luultavasti luvassa, kun iltaa vasten saapuivat rantaan. Jos joku sivullinen kyseistä toimintaa ylipäätänsä näki, niin ajatus osui naulankantaan. Karppimafia oli taas liikkeellä ja hämärähommia oli luvassa karppien onkimisen muodossa./p>

Lue lisää...


Päiväsuutari
Julkaistu 18.07.2015

Matsku pelmahti meille muutamaksi yöksi kesälomailemaan, eikä tekemistä ollut vaikea keksiä. Kotipihalla ilmakko napsahteli ja kahdesti päivässä käytiin kokemassa supiloukut. Uutta suutaripaikkaa koitettiin, mutta ilman kohdekalaa. Seuraavana päivänä olikin tarkoitus onkia loukkuihin syöttejä ja kas, kundi nappasikin ekan suutarinsa keskellä päivää. Muuten aika meni iltaisin haulikkoradalla, jossa Matiaskin ampui ensi kertaa haulikolla. Hirvikiväärit ja entuudestaan tuttu rynkkykin kuumenivat taas kivääriradalla. Oli varmasti taas mukavat päivät maalla.

 
 

- Stickan / Karppimafia


Hyvää Juhannusta!
Julkaistu 19.06.2015

Hyvää Juhannusta!
Hauskaa ja rauhallista Juhannusta kaikille sivustollamme vieraileville. Kylmä ja vetinen keli näyttää mahdollistavan kokon polttamisen, mutta olkaa silti varovaisia sen tulen kanssa. Karppimafia pukkaa rapsaa taas sivustolle, jahka kiireiltämme ehdimme. Kalalla ollaan käyty ja saatukin jotain taas kerran. Kesää ja kauniita onkikelejä odotellessa...

- Karppimafia

Suomalainen karppi-video
Julkaistu 27.03.2015

Siloneulan väki on julkaissut sivuillaan pirun hienon videon. Kesää odotellessa...

Kalakerho Siloneulan blogiin pääset tutustumaan alla olevasta linkistä:
http://siloneula.blogspot.fi/

- Stickan / Karppimafia


Siikaongella taas
Julkaistu 21.03.2015

Viikko kulunut ja paistetun siian jälkeiset fiilikset ajoivat minut ja Henkan ongelle. Mukaan tuli vielä Ville. Mahtava auringonpaiste ja ranta ilman muita ihmisiä. Ehkä parasta, mitä voi ihmislapsi toivoa? Matoa koukkuun ja onkea veteen. Muutaman tunnin saldona oli yksi siika. Vesi kylmää ja parin viikon kuluttua uudestaan poikien kanssa. Kyllä tämä tästä...

Mahtavaa seurailla muutolintujen paluuta. Voittaa joka ikisen radion ym. härvelin mökät...

 
 
 

- Stickan / Karppimafia


Hola Los Satsumas!
Julkaistu 03.02.2015

Perhepotretti

Karppimafian mennyt vuosi oli vaatimattomasti ajatellen liki täydellinen. Karppeja saatiin enemmän, kuin oltiin toivottu ja tulipa piipahdettua etelän kylmyydessäkin. Junnujen karppiviikonloppu oli vuoden kohokohta, kun näin jälkikäteen muistelee viime kautta. Muutama nuori onkijanalku saatiin "koukutettua" ja luultavasti näistä kavereista vielä kuullaan...

Syksy meni koko porukalla tiivisti työn merkeissä pl. allekirjoittanut, joka ravasi pitkin metsiä hirvien perässä ja taas hyvällä menestyksellä. Kolmas hirvikausi ja kolmas hirvi nutulleen. Metsäkaurishommissakin sitkeys palkittiin, kun kahden viikon yrittämisen jälkeen komea pukki kaatui hiippailemalla. Ruokintapaikka-ammunta, kun ei tarjoa metsästyksellisesti itselleni mitään. Ok, turvalinen tapa verottaa riistaa ja helppo tapa suorittaa sen oikean eläimen valikointi, mutta houkuttele- ja hiippailupyynti ovat kyllä kaurishommissa se eränkäynnin suola. Kauriinmetsästys edellä mainituilla tavoilla vaatii samanlaista sitkeyttä, kuin karpinonginnassa uudella ja epävarmalla paikalla tarvitaan. Taksikuskin perse ja lehmän hermot lienee avainsanat onnistumiseen?

Karppimafian boilievarasto on päässyt hiipumaan ja on taas se aika vuodesta, kun tililtä lähtee summa xxx ja niitä aletaan tilaamaan. Kertavedolla, kun hoitaa muutaman vuoden satsin, niin eipä lopu ihan heti taas. Internetin ihmeellinen maailma tarjoaa tässä sen tarjouskilpailutuksen.

Karppimafian perinteiset pikkujoulut pidettiin taas tammikuun loppupuolella, kuten aina. Ajankohta sopi hyvin, jotta saamme viettää omaa "kaatuneen muistopäiväämme", jossa maljaa nostetaan, niin Jussille kuin samalla myös tuleville suunnitelluille kuvioille / reissuille. Viime vuonna olimme täällä inkoolaisella Alpakkatilalla (Merituulen Alpakat) jänisjahdissa ja sama toistettiin, koska pomppujänis-jahti oli kovasti kaikille mieleen. Edellisvuoden virheistä oltiin opittu jotain ja mukana olleet Juha ja Tapsa mahdollistivat riittävän passiketjun muodostamisen. Jari ilman metsästyskorttia suoritti taas sen kovimman urakan koiramiehen roolissa Torsti & Klaaran ohjaajana. Me muut pönöttelimme taas haulikot tanassa pomppivia rusakoita ja metsäjäniksiä. Juha & Tapsa vierailivat Karppimafian vieraina kuluneella kaudella myös onkihommissa, joten heidän mukanaolonsa myös metsästyshommissa oli enemmän, kuin toivottua.

Ja jotta eräviikonloppu tammikuussa olisi kaikinpuolin ravitseva, oli ilonamme taas Merivoimien edustustehtävistä tuttu "Esko Mörkö" loihtimassa meille herkkuja, niin päivällä, kuin illallisella. Kiitos vielä kokille. Olet ensi vuonnakin enemmän, kuin tervetullut juoma- ja ruokapalkalla...

Maaliskuussa alkanee taas perinteiset uusien onkipaikkojen tiedustelut. Siitä muuta hassu viikko eteenpäin, niin onkikausi alkaa taas siianonginnan merkeissä. Seuraava siikakausi onkin kohdallani pitkästä aikaa sellainen, jota odotan oikein tosissani. Savupönttö on jo valmiudessa... Tulevan talven selviää näillä näkymin taas ilman ensimmäistäkään pilkkireissua ja hyvä niin. Pelkästään kotikulmilla ja työmaalla tapahtuvat riistaruokintapaikkojen hoitamiset / tankkaukset antavat ihan tarpeeksi harrastamista lopputalveksi.

Kiitos kaikille Karppimafian sivuilla vierailleille ja hyvää kevään odotusta kaikille. Ulkoilkaa sekä nauttikaa luonnosta.

- Stickan / Karppimafia


Kalavaleita ja kireitä siimoja
Julkaistu 18.07.2014

Me kaikki lukutaitoiset saimme lukea iltapäivälehtien nettisivustoilta kuluneen kesän aikana taas melkoisia kalajuttuja. Milloin hauki puri ihmisiä ja paljastuikin kuhaksi. Milloin professori sai liki 50-kiloisen karpin ja, kuinka 15-kiloinen hauki hyppäsi toisen kalaporukan veneeseen. Ja kuinka voisimmekaan unohtaa Maunon jättilohta?

Aloitetaanpa alusta, niin ei mene sekavaksi. Mauno sai jättilohen Torniojoelta ja painoksi ilmoitettiin huimia lukuja. Jotta homma ei olisi aivan selvä juttu, niin kuvaa katsova voisi luulla Maunon olevan noin 3-metriä pitkä, jotta Maunon ja hänen kavereidensa ilmoittamat painoyksiköt täyttyy. Pahinta tapauksessa on, että ainoat todistajat punnituksesta kuolivat mysteerisesti, ennenkuin heitä ehdittiin haastattelemaan. Pikkujuttuna pidettäköön, että Mauno sai todellisuudessa kalansa verkolla, vaikka se väitettiinkin saaduksi uistimella. Lieventävänä asianhaarana pidettäköön, että kutukala tapettiin vielä lohikalojen rauhoitusaikana joella. Mahtava meno ja Maunolle vielä vaikka lapsilykkyä, niin tarinat säilyy! Linkki Lohi-Maunon uutiseen: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288339806786.html Maunon lohihan on ollut n. 18-kiloinen, mutta punnittu väärällä asteikoilla.

Seuraavaksi taisi purra taas kerran tappajahauki? Ne vasta ovat vaarallallisia ja niistä pitää uutisoida. Linkki uutiseen: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288699517865.html Kuinkakohan kutuaan puolustava kuhauros, voi olla luonnevikainen? Kumpi meni reviirille? Pientä kiveäkin säälittää nuo pureman saaneet jalat. Onneksi sai lööpit taas aihetta...

Lähempänä 50-kiloa, kuin 20-kiloa! Huoh... Kesän suurkala ja uusi Nokia tarttui iltapäivälehtiin. Emeritusprofessori kertoi saaneensa jättikokoisen kalan verkolla ja siitä olisi tuleva uusi Nokian kaltainen keksintö Suomeen. Professorille laitoinkin muutamia faktoja facebookin kautta ja siihen tulikin sitten täyslaidallinnen vasten naamaa, kun olimme eri ajatuksilla tämän uuden Nokian suhteen. Linkki uutiseen: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288710466632.html Aletaanpa purkamaan ihan hissukseen, niin ehkä yliopistonkin käynyt vanhempi herra oivaltaa asian laidan... - Karppi ei ole nopea kasvuinen, vaikka hän niin väittää. Lohikalat ovat nopea kasvuisempia, kuin karpit ja sen vuoksi niitä myös suositaan. Lisää faktaa seuraavassa kohdassa... - Karppi ei ole lohen veroinen ruokakala, ainakaan Euroopassa. Euroopassa toki syödään jonkin verran karppia kasvatettuna (HUOM!) ja se on lähinnä katollisissa maissa perinteistä joulupöydän kalaa. - Karpin liha on kaviaaria kalliimpaa. No jopas pomppasi! Karppeja saa kasvattajilta sopivaan hintaan ja herran suunnitelemiin 190000 ruutanalampeen näiden tarjonta laskisi entisestään karppien hintaa. En ole liikemies, mutta kyllä virkamieskin ymmärtää tämänkaltaisen yhtälön ja en ole matemaattisesti ikinä ollut mikään nero. Linkki kilohintaan: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200807288018325_uu.shtml.

Niin karppeja saa muistaakseni ostaa kilohintaan 20-30€ / kilo. Että hitusen metsään... - Karppi on myös maultaan lohta parempaa... Parempi, jos ensin proffa maistaisi, ennenkuin julistaa... En suosittele arvotilaisuukiin hänelekään. - Karppi tuo Suomen uusi Nokia? Emeritus kaipaisi karppia viljeltäväksi kaikkiin 190000 lutakkoomme. Kannattaisi varmaan ensin perehtyä vesistöjemme ongelmiin ja niiden hoitamiseen, ennen vieraslajin istuttamista. Allkirjoittanut on huolissaan ojituksista, padoista, kutupaikkojen lietteytymisistä, järjettömästä ja jopa ammattikalastajien harjoittamasta luvattomasta ja järjettömästä pyydyskalastuksesta. Proffa kertoo myös, että ruutanan sijaan pitäsi saada karppeja järviin. Ruutana tuskin esiintyy noin monessa lutakossa... Lopuksi vielä linkki professorin kirjoitukseen, joka on vastaus allekirjoittaineen tekstiin, joka vastaa ylläkirjoitettua: Itse kalahan näyttäsi olevan n. 14-16kg luokkaa, mikä on Suomalaiselle karpille komea koko. Kalan loppu vaan oli nolo... Ps. Dear. Prof. Ihan vitun hienoa, että Saksan joukkue voitti! Lopulta ina hyvät voittaa...

Loppukaneettina lyhyesti 15-kiloinen hauki. Me lohenkalastajat tiedämme, että lohet hyppivät jokiolosuhteissa ja kaikki on liki mahdollista. Itselleni on kahdesti lohi kopsahtanut veneen kylkeen Kymijoella soutaessani ja muutaman kerran on kala osunut airoon. Tiettävästi ei koskaan aiemmin ole hauki hypännyt veneeseen? Kyseisen kalastajan tarvitsee olla myös about 2,7-metriä pitkä, jotta tuo laiha hauki menisi ilmoitettuun mittaan. Linkki uutiseen: Linkkiä ei enään löytynyt. Ehkä asianomistaja ymmärsi kerrankin yskän?

Hyvää kesää kaikille ja olkaa varovaisia siellä vesillä! Hauki on kalalajeistamme yleisimpiä ja varmasti verenhakuisimpia...

- Stickan / Karppimafia


Talvi taittuu, kevät koittaa
Julkaistu 24.03.2014

Pojat pyssyt tanassa

Syksy meni hirvi,- peura- sekä kaurisjahdeissa ja itse kalastus jäi osaltani kokonaan väliin. Näiden tapahtumien tuotosta saammekin nauttia tulevaan metsästyskauteen saakka. Ainoa joka tästä ei tykkää on se kuuluisa K-kaupan Väiski.

Tänä talvena ei meidän tarvinnut tilailla KL-Angelsportista mitään, kun kaapit ovat vielä pullollaan edellisäkin mämmejä. Autoja vaihdettu maastokelpoisempiin ja paikkatiedusteluja tehty tulevaa kautta silmälläpitäen. Jotain uutta ja jotain vanhaa. Kunhan vaan saa olla rauhassa ja omissa oloissaan, niin kesästä tulee taas hieno.

Pikkujoulut Karppimafia piti tammikuun loppupuolella Inkoossa Jussin kuolinpäivän aikoihin ja tämän vuoden teemana oli jänisjahti. Jotain edistystä siis edellisvuoden ampumaratapäivään. Ehkä ensi vuonna jo syömme niitä jäniksiä?

Kausi on karpinkalastuksen saralta avattu ja seuraavaksi pääsemme siikaongelle ja keväsiä meritaimenia pyytämään. Kiireinen kevät luvassa, muttei niin kiireinen etteikö kalaan ehdittäisi.

Aurinkoista kevättä sivujamme seuraaville henkilöille.

Stickan / Karppimafia


Hyvää Juhannusta!
Julkaistu 21.06.2013

Hyvää Juhannusta!
Karppimafia toivottaa sivuilla vierailijoille hyvää ja rauhaisaa keskikesän juhlaa!

Talvi etenee, kevät lähenee. Karppimafia valmistautuu jo tulevaan onkikauteen -2013
Julkaistu 9.2.2013

Nyt on takana reilu vuosi, kun retkimuonavahvuudestamme poistui alan todellinen osaaja ja samalla Suomen kokenein karpinonkija Jussi Ruissalo. Näihin aikoihin vuodesta alkoi yleensä Jussin kanssa käymään melkoinen sähköpostien, tekstiviestien ja pitkien puhelinkeskusteluiden rumba. Nyt luen vanhoja vanhoja viestejä ja haen jotain, minkä olen ehkä unohtanut? Tuntuu ajoittain karulta, mutta samalla ihminen huomaa, että homma jatkuu. Ja näinhän sen on oltava. Emme ole fudisjengi, joka pukee hihaansa mustan nauhan tms. Me olemme kalastusta rakastavia ihmisiä, joilla on sama intohimo ja tuo sama harrastus on meidät ajanut yhteen. Lämmöllä muistelemme yhteisiä hetkiä ja jo seuraavaksi suunnittelemme tulevaa.

Talvi alkoi täällä etelässä tismalleen marraskuun viimeisenä päivänä. Se teki kaiken selväksi kalastuksen osalta. Ei tehnyt merelle mieli, ei ongelle, ei pilkille. En ole ihan varma mihin horrokseen Karppimafian muut miehet vaipuivat, mutta itselleni tuo antoi aikaa enemmän metsästykselle. Tuolle tuoreelle harrastukselle, josta saa sentään apettakin, toisin kuin karpinonginnasta.

 
 

Aikarajansa se on kaurisjahdinkin suhteen ja se avasi myös taas silmäni. Karppikausi tulee vielä taas joskus! Tosin siihen on vielä reilusti aikaa. No ei muuta, kuin pva-mäskien tekoon. Vakuumikoneella herkkusekoituksia pakastinarkku täyteen. Sinne kauriinlihojen kanssa sulaan sopuun ja patavahti taas kiittää...

 

Samoja kalansapuskoja saisi valmiiksi tehtyinä ja pakattuina, mutta se terapeuttinen ilo rajoittuisi lähinnä ostamisen tuottamaan mielihyvään. Itse tehty, siitä saa tässä tapauksessa huomattavasti enemmän iloa ja hyötyä irti. Mäskisekoituksia, vakumoituja boiliesekoituksia, marinoituja boilareita jne. Vain mielikuvitus on rajana näin talvella. Samassa onkikamojen hiplaamisen riemussa aloin järkkäämään myös muuta kalustoa ja järjestelin varastoa. Boilareita saattoi jokunen livahtaa käsistä, mutta kunnollinen ja ahne apuri tuossakin hommassa on lyömätön. Koira piereskeli useamman päivän mojovia, eksoottisia tuhnuja, joista saattoi tarkkanenäinen aistia häväyksen tiikeripähkinää, kiwiä ja muita makuja? Joku tavallinen ihminen olisi varmasti haistanut pelkän paskan, mutta onkija osaa odottaa jotain ihan muuta. Ja nyt on muuten kamatkin taas järjestyksessä. Eli kyllä kannatti.

 
 

Itse turvauduin tilaamaan Jarin kanssa onkikamoja Saksasta ihan vähän vaan (paremmat puolisotkin tätä lukee), mutta Mujusen Äitin poika löi kättä taskuun ja lähti vaimonsa Maaritin kanssa Hollantiin messuille maistelemaan uutta kalustoa ja muita tykötarpeita. Kyseessä olivat isot Karpinongintamessut, jossa oli esillä kaikki varteenotettavat välinevalmistajat ja syöttientekijät. Mujusille taisi reissu tulla kalliiksi, mutta ostoksista sitten kesän mittaan lisää. Tuskin maltan odottaa tupareita...

 
 
 
 

Pilkille(kö)? Aika näyttää sen. Täydet valmiudet siihenkin löytyy. Kalakerho Siloneulan ukot näyttävät ajoittain käyvän, mutta vielä se on jotenkin vastenmielinen ajatus lähteä kylmälle reiälle. Ehkä kuhapilkille maaliskuussa? Ehkä, ehkä ei? Aika sen näyttää. Onneksi on jäniksenmetsästystä jäljellä vielä tovi ja riistaruokinnat siinä ohessa. Hyvää kuntoilua ja luonto taas kiittää jossain vaiheessa, ehkäpä paistilla, tai upealla luontoelämyksellä muuten vaan.

Kalastuksen kannalta tehdään jo suunnitelmia ja parit reissutkin on lyöty jo lukkoon. Vielä on kalenterissa tilaa ja se hiljalleen täyttyy. Karttoja tutkitaan, kuin piru raamattua ja uskallankin veikata, että tulevalla kaudella ei syksykään pysäytä onkimista. Kalustoa kehitellessä, se myöskin kehittyy ja samalla mahdollistaa lisää. Pitäkää toisistanne huolta ja malttakaahan vain lukijamme, kevät tulee hiljalleen. Venemessut ovat sen varma merkki!

- Stickan / Karppimafia


Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2013!
Julkaistu 22.12.2012


Jussin muistoa kunnioittaen
Julkaistu 27.01.2012

Jussi Ruissalo

Parhaat lähtevät ensin. Näin myös tapahtui ystävämme Jussin kohdalla. Vasta 50-vuoden ikään ehtinyt kaikkien tuntema ja intohimolla kalastukseen suhtautuva, joutui taipumaan kovan taistelun jälkeen vaikealle sairaudelle.

Jussin mukana lähti myös suuri määrä tietoa ja taitoa, etenkin karpinkalastuksen suhteen, jonka uraanuurtajana hän sitä meille muille suomalaisille onkijoille avuliaasti aina pyrki opastamaan. Jussin poismenon johdosta on meiltä monelta myös poistunut kalakaverin lisäksi erittäin hyvä ja reilu ystävä, jolta sai aina tukea. Jussi oli niitä "saat vaikka paidan päältä-miehiä", joita ei todellakaan joka oksalta löydy.

Lämmöllä Jussin muistoa kunnioittaen.

-Stickan & Karppimafia


Sivuston pientä pintaremonttia
Julkaistu 13.10.2011

Arvoisat sivujemme lukijat! Syksyn varistellessa puiden lehtiä luonnon ulkoasu muokkaantuu. Värien syysloistoon ja lopputuleman arviointiin lieneen jokaisella oma mielipiteensä. Tällä lienee olleen vaikutusta myös sivuston pieneen ulkoasun piristykseen. Radikaaleihin muutoksiin emme ole päätyneet, suurin osa on tuttua ja turvallista Karppimafia laatua. Joka tapauksessa, pientä muokkausta on havaittavissa, jotka aktiivisimmat ovat ehkäpä huomanneet.

Hyvää syksyä,
Karppimafia.fi -ylläpito


Kausi auki!
Julkaistu 14.05.2011

Kausi auki!
Karppimafia on aloittanut karppikauden, siianonginta väistyköön taas vuodeksi...

Kesä tuli
Julkaistu 21.05.2010

Tervehdys kaikki sivuillamme käyvät lukijat!

Kesä on alkanut ja sen myötä, myöskin karpinonginta. Helteiset kelit ovat lämmittäneet lampia ja järviä siihen malliin, että karpitkin ovat jo liikkeellä. Nyt on hyvä aloittaa syöttämiset ja keskittyä siihen olennaiseen, eli ongintaan.

Ensimmäisen vuoden aikana on sivuillamme ollut lukijoita melkoinen määrä ja palautetta on jokunen henkilö jättänyt. Iso kiitos niistä ja sivujen kehittämisen suhteen otamme kaikki mahdolliset vinkit vastaan tulevaisuudessakin. Pyrimme vastailemaan asiallisesti esitettyihin kysymyksiin, kun siihen ajoittain tulee mahdollisuus. Onginnan välinevinkkejä löytää sivuiltamme ja jos sieltä ei vielä ihan kaikki avaudu mieleen, niin rohkeasti kysymystä palaute-sähköpostiimme.

Karpinonginta on selvästikin saamassa lisää kiinnostusta perinteisten kalastusmuotojen rinnalle ja samalla karppien vapauttaminen, sekä kalan oikea käsittely korostuvat. Niihin kannattaa perehtyä ja panostaa, jotta nämä kymmeniäkin vuosia elävät kallet saisivat jatkaa polskimistaan ilman vammoja.

Muistetaan kaikki siivota jälkemme rannoilta ja ollaan muutenkin siivosti, jotteivat maanomistajat saa palkokasveja sieraimiin. Pidetään myöskin kiinni onkijoiden herrasmies- säännöistä ja pysytään poissa toistemme ottipaikoilta. Järviä ja lampia riittää koluttavaksi. Kireitä siimoja ja hauskoja onkielämyksiä kaikille. Soikoot hälärinne kesäyössä...

-Stickan

Ps. Tämän kesän projekteista satelee rapsoja sivustollemme ajoittain.


"XXXXXXXXXXX" tuo avoimuuden Apostoli
Julkaistu 28.04.2010

Vuonna 2009 otti Karppimafiakin osaa valtakunnalliseen Specimenkilpailuun, joka käytiin SVK:n nettipalstan välityksellä. Karppimafian joukkue sijoittuikin kyseisessä kilpailussa komeasti kolmanneksi. Kisan ideana oli pyydystää vapavälinein viisi eri kalalajia, joista tietysti mahdollisimman suuret yksilöt. Kisaan otti myös osaa kaikkien tuntema valtakuntamme kalaoppaiden ykkösnaama, lehdistä ja televisiosta tuttu "XXXXXXXXXXX" Kirkkonummelta. "XXXXXXXXXXX" on Suomalaisen kilpaonginnan pioneeri ja "XXXXXneuvostoliitolta" odotettiinkin melkoisia settejä joukkuekisaan ilmoitettavan.

Noh, kenties kalaoppaamme oli niin kiireinen, ettei töiltään ehtinyt lajikalastusta harrastamaan, tai sitten jäi fisut muuten saamatta? Ensimmäistäkään kalaa ei hänen joukkueensa nimittäin kisaan ilmoittanut. Kenties siitä rohkaistuneena tuo kalastuksen oraakkeli päätti kirjoittaa kuitenkin lajikalastusta edistävän lehtiartikkelin, koskien juurikin Specimenkilpailua ja vielä avoimin mielin.

Karppimafiakin sai asian tiimoilta "XXXXXXXXXXXXXXXX" yhteydenoton, jossa hän pyysi lupaa käyttää joukkueemme karppikuvia. Joukkueemme suostui, mutta luonnollisesti kuvauspalkkioita vastaan, kuten tapana lehtihommissa on. Sitten täräytti toimittajamme jotain, mitä ei tältä omien kalapaikkojensa suojelijalta olisi uskonut. Kalojen saantipaikat olisi pitänyt paljastaa, kuvien julkaisun yhteydessä. Liekö toimittajalla 50-villitys, tai muuten vaan osa inkkareista puuttuu kanootista? Sen verran oli hurja ehdotus, johon emme luonnollisesti tarttuneet. Kukapa haluaisi istua parina tulevana kautena ryysiksessä ja sen jälkeen istua tyhjäksi tapetun järven-, tai lammenrannalla? Tässä maassa on kalastuslehtien toimesta pilattu erittäin hienoja kalapaikkoja pilvinpimein, kun innokkaat lehtimiehet ovat niistä toitottaneet. Onneksi osa uusista toimittajista ei enää sorru tuonkaltaiseen hölmöilyyn, mutta nyt on ilmassa jälleen uudet peijaiset. Edelliset toimittajien pilaamat paikat osuivat pääosin meren ja järvien petokaloihin useilla paikoilla. Tällä kertaa viikate pyyhkii nyt onkijoiden apajia. Apajia, joilla ei toimittajamme itse istu. Niistä onkin hienoa aloittaa avoimuuden markkinat. XXXXXXXXXXX onkin kalamiespiireissä tunnettu juuri omien kalapaikkojen suojelusta ja peittelystä. Niistä ei ole toimittaja varmastikaan nimillä juuri muistanut kirjoitella. Sellainen hankaloittaisi varmastikin omaa kalaoppaan toimenkuvaa, kun joutuisi mahdollisesti väistelemään lehtiartikkelin innoittamien kalamiesten armadaa.

Lehtijutussaan "XXXXXXXXXXX" kommentoi myöskin isojen kalojen kanssa pönöttelyä ja niiden saantipaikkojen saamista avoimemmiksi, kuten Ruotsissa on tapana. Mies tunnistetaan varmastikin leveästä hymystään ja isoista kaloista (lehdistä ja tv:stä), mutta edelleen on hänen omat hot spotit salamyhkäisyyden verhon peitossa. Ruotsissa on tosiaan asiat eritavalla, kuin Suomessa. Siellä ei kalojen kanssa tarvitse ihmisten mennä kotiin asti ottamaan kuolleesta raadosta fotoa tiskipöydällä, tai kylpyhuoneen kaakeleita vasten kalsarit jalassa. Siellä ei myöskään eletä enää pula-aikaa ja sen takia siellä saa myös isot kalat helpommin jatkaa matkaansa elävinä. Ruotsissa myöskin kalastetaan ns. privaattivesillä, joihin ei ole ulkopuolisilla mitään asiaa. Sellaisesta paikasta onkin mukava ilmoitella saadut suurkalat, kun tietää niiden selviävän valvonnan ansiosta hengissä. Surullisen kuuluisia epäonnistuneen avoimuuden paikkoja ei tarvitse apajaneuvoksenkaan hakea kovin kaukaa omalta kotipihaltaan katsottuna. Osa varmasti "XXXXXXXXXXXXXXXX" tuttuja, kuten Espoon H-lampi. Lampi jonne on istutettu n. 1000 karppia aikojen saatossa, mutta niistä ui siellä enää vain muutama kymmentä yksilöä. Loput ovat poistuneet kalastajien toimesta tapettuina. Iän puolesta niillä olisi ollut vielä pitkä taival edessä. Hienoa tuo avoimuus tässä maassa, missä ainoa vedessä hengissä selviävä on naapurin sukellusvene.

Suomi on kulttuurillisesti vielä täysin epäkypsä avoimeen kalastukseen. Kalastustoimittajiemme tulisi suunnata avoimuuden sijaan kalojen hengissä selviämiseen kalastustapahtumassa ja vaikka kalojen lisääntymiseen, sekä niiden lisääntymispaikkojen suojeluun / rauhoittamiseen. Siinä hieman juttuvinkkiä ihan ilmaiseksi ja avoimuuden nimissä. Pienet kalapaikat ovat erityisen haavoittuvia, kuten myös virtavedet. Myöskään rantojen mökkiläiset, tai vesialueiden omistajatkaan ei innosta hypi, kun kalamiehiä alkaa keskittymään normaalia enemmän tietylle paikalle lehtijuttujen opastamina. Ja kuka kärsii siltikin sen kovimman hinnan? Kalakannathan ne, ainakin tässä maassa. Koomisin huomio lehtiartikkelissa oli kuva kalastajasta ja kalapaikasta. Kuvan kalastaja ei nimittäin ollut edes kisassa mukana. Pitipä silti harrastaa hieman avoimuutta siinä ohimennen. Nyt jääkäämme riemulla odottamaan, koska avoimuuden Apostolimme kirjoittaa esim. kirjan omista ottipaikoistaan, joilla meinaa myös itse kalastaa tulevaisuudessa. Sellaisenhan kirjan kirjoitti aikoinaan eräs toinen kalastusopas, joka kirjoittamisen jälkeen muuttikin sitten toiselle paikkakunnalle rauhallisemmille vesille...

-Karppimafia

Ps. Alkuperäinen teksti on "sensuroitu" M&K-lehden toimittajan pyynnöstä...


Eka kerta
Julkaistu 19.03.2010

Elettiin 80-luvun puolta väliä. Ns. moderni onginta teki tuloaan myös meille Suomeen. Itse ongin siihen aikaan kilpaa keikkuen kansallisen tason keskikastissa. Oppia ongintaan haettiin mistä saatiin - kun netistä ei ollut vielä tietoakaan - siis etupäässä tilaamalla ulkolaisia lehtiä. Itsekin tutustuin julkaisuun nimeltä "Improve your coarse fishing", ja hämmästelin suurten suutarien ja karppien kuvia sekä välineitä, joiden käyttötarkoituksesta minulla ei ollut hajuakaan.

Ajatus suurista specimenkaloista ja lajikalastuksesta jäi kytemään mieleeni. Olisiko Suomestakin mahdollista saada noita kaloja siiman päähän? Aikaa kului ja selvitystyötä tehtiin. "Varma" huhu kertoi, että eräälle alueelle oli karppia istutettu. Paha puoli asiassa oli, että alue oli kohtuuttoman laaja sisältäen kymmeniä metsälampia ja järviä. Mitään tarkempaa tietoa asiasta ei ollut, mutta yrittänyttä ei laiteta kuuluu vanha sanonta, siispä töihin!

Muutamia viikkoja alueella ajeltuamme ja useita järviä/lampia kierreltyämme ja sopivaa paikkaa arpoessamme saavuimme erään metsittyneen suolammen rantaan. Totesimme kaverini kanssa, ettei lammessa elänyt varmaan muita kaloja kuin ahvenia korkeintaan. Juuri kun olimme toteamassa tämänkin kohteen turhaksi, kuului lammesta pitkä ryystävä ääni ja eräänlaista mussuttavaa ääntä lumpeikosta. Jähmetyimme paikoillemme ja yritimme saada selvää mistä moinen ääni tuli. Hetken kuunneltuamme näimme kun lumpeet lähellämme heiluivat ja majasteetillisen hitaasti pohjaa välillä tonkien karppi ui aivan silmiemme edessä. Emme olleet uskoa silmiämme ...KARPPI!!! Kädet täristen avasimme mukaan varatut maissipurkit, ja viskoimme niiden sisällön lumpeikon viereen yrittäen samalla tiirailla näkyisikö muita karppeja tontilla. Lisää kaloja emme enää sinä iltana havainneet , ja lähdimmekin ajelemaan kotiin sekavin tuntein.

Muutamana iltana kävimme syöttämässä maissia tontille - samalla kaloja tiiraillen- mutta uutta havaintoa ei karpeista enää saatu, ja tietysti pieni epäusko hiipi mieleen aina välillä tulisiko tästä sittenkään mitään...

Vihdoin koitti se ilta, jolloin oli tarkoitus lähteä ongelle. Varustukseeni kuului noin 9 -jalkainen jäykähkö haspelivapa, Cardinal -55 varustettuna 0,30 mm siimalla, vapatuki, onkilaitteena pohjaonki liukupainolla ja syöttinä tietenkin maissia. Hälyttimen virkaa hoiti tyhjä maissipurkki, jonka päällä oli litteä puulasta ja kolikkopino, minkä alta siima kulkisi. Kalan vetäessä siimasta kolikot kilahtaisivat purkiin ja herättäisivät onkijan. Saavuttuamme onkipaikalle sydän pampaillen oli aika tehdä valmistelut, mm. ritsata hieman maissia ja virittää onget pyyntiin, mikä joten kuten onnistuikin käsien tärinästä huolimatta. Sillä olimmehan tekemässä eräänlaista onkihistoriaa Suomessa ja toiveet olivat korkealla. Saatuamme pyydöt veteen alkoi odottelu, ,josta muodostuikin varsin pitkä - ja epäusko rupesi hiipimään mieleen. Minkäänlaista merkkiä karppien läsnä olosta ei usvaisen lammenpinnalla näkynyt ja tunnelmakin rupesi laskemaan pimeyden kanssa samaan tahtiin. KlLING..mikä se oli? Kolikot kilahtivat purkkiin ja siima juoksi kelalta, jumalauta KALA, siellä on KALA, mitä nyt, joko vedän vastarin? Entäs, jos se ei olekaan kiinni, vaan kuljettaa vaan syöttiä, tuumailin. No, antaa viedä vielä vähän. Nyt kyllä vedän, vapa pystyyn ja kala on kiinni.... joo , viidenkymmenen metrin päässä lumpeikossa. Kala tuntuu vahvalta ja tekee syöksyjä sinne tänne pyrkien turvaan kasvuston sekaan. Vähä vähältä se kumminkin tulee lähemmäs ja kohta kaverini nappaa sen haaviin. Ei voi olla totta, KARPPI! Siinä se on, elämäni ensimmäinen karppi! Jumalaisen kaunis olento! Onnittelujen, karhumaisten halailujen ja toistemme kehumisen jälkeen on punnituksen ja kuvaamisen vuoro. 4750 g peilikarppi, kertoo vaaka. Kala hellästi syliin, kahlaan rantaveteen ja lasken kalan varovasti takaisin. Jonkinlaisen hartauden vallitessa katselemme kun kala hitaasti lipuu pois käsistämme omaan elementtiinsä. Tämän jälkeen on onginnan jatkamiseen hieman vaikeaa keskittyä, mutta yritämme vielä kuitenkin saamatta enää mitään...mutta tästä kaikki kohdallani sai alkunsa ja jatkuu yhä edelleen kipinän sammumatta. Tuo kala on edelleenkin hienoin, mitä olen koskaan saanut ja tulee sellaisena varmaan pysymäänkin...

Isä Carillo


10 000 vierailua karppimafian verkkosivuilla
Julkaistu 31.01.2010

Vuoden vaihde käynnistyi hyvissä merkeissä myös internetin saralla, sillä karppimafian sivuilla rikkoontui 10 000 vierailijan rajapyykki 23. tammikuuta. Karppimafia kiittää!


Tauti, josta vapakalastaja ei parane koskaan...
Julkaistu 19.01.2010

Ihmisillä on ollut iät ja ajat erilaisia tauteja, joita vastaan on kehitelty toinen toistaan tehokkaampia lääkkeitä ja hoitokeinoja. Taudithan tunnetusti muuttuvat ja kehittyvät aikojen saatossa, mutta yksi tauti on lienee pysynyt samanlaisena ja siihen ei ole vieläkään kehitetty hoitokeinoa. Tuon taudin me kalamiehet tunnemme nimellä lohikuume. Sen iskiessä ovat paatuneetkin tuubinkalastajat hurahtaneet hopeakylkisten jalokalojen pyyntiin.

Itse sairastuin tähän tautiin joskus 90-luvun alkupuolella ja pari vuotta sitten kuvittelin jo lähes parantuneeni tästä. Mutta väärässä olin.Yksi puhelu ja oireet palasivat! Tajusin saman tien tutkivani jo karttoja ja katselevani vanhoja reissufotoja. Lohenpyytäjän on turha yrittää tukehduttaa jo itselleen aiheutettua tautia. Se vaan ei onnistu.

Toistakymmentä vuotta meni erittäin aktiivisesti lohien ja taimenten perässä, merellä, järvillä ja jokiosuuksilla. Kalaa tuli ja graavia riitti pöydässä. Tuli kalasteltua Etelä-Ruotsista, aina Jäämeren rannoille ja Keski-Norjasta Itärajamme tuntumaan asti. Aina oltiin menossa, tai vähintäänkin suunnittelemassa seuraavaa reissua. Se oli levotonta aikaa, joka aiheutui tuosta mahtavasta taudista. Jossain vaiheessa sitten tuli karppihommat ja lohenpyynti väheni sen tieltä. Meritaimenia tosin en edes yrittänyt unohtaa, vaikka ne ajoittain minua kyllä välttelivät hyvällä menestyksellä.

Ennalta sovittuun reissuun on vielä n. 5 kuukautta aikaa ja silti ajatus päästä taas airoihin kiinni lämmittää mieltä, sekä lihaksia. Lohiporukkamme vaappumestarit maalaavat ja tekevät vaappuja reissullemme jo täyttä häkää ja kai tässä itsekkin täytyy lähteä siimakauppaan döörien kanssa. Onneksi vanha lohikalusto on edelleen tallella ja iskussa.

Jälkikäteen tuli naureskeltua, että kun sain puhelimessa tarjouksen, josta ei kieltäydytä, niin vastauksen antamiseen meni se perinteinen sekunti. Näin on tapahtunut ennenkin. Hienoa taas päästä vanhan lohiporukan matkaan ja yrittämään löytää parantumiskeinoa hauskojen ukkojen kanssa sairastamaamme tautiin.

Tauti on myös karpinonginta. Sen aika kyllä koittaa taas kevään saapuessa ja sen parissa kuljen syksyyn asti. Karpinonginnan oireilut ovat erilaiset, kuin lohikuumeessa. Sen oireet ovat kohdallani rauhallisemmat, mutta saavat ihmisen tekemään ihmeellisiä siirtoja, kuten tarpomaan ylipolven yltävässä lumessa, jäätyneen järvenrannoilla ja etsien sopivaa onkipaikkaa ensi kesälle. Talvi on vapakalastajalle hyvää aikaa kaluston huoltamisen kannalta ja välineistön hankkimiselle. Nyt onkin taas hetki odottelua, kunnes tilatut välineet ja syötit löytävät varastooni asti. Ai niin, se varasto on entinen vaatehuone, jonka sain jotenkin keploteltua emännältäni parempaan käyttöön...

Täytyykin verestellä joitain vanhoja lohijuttuja tänne kotisivuille lähiaikoina muutamien kuvien kera ja edesauttaa siten kevään saapumista.

-Stickan
Ps. Jäitä poltellessa...

site by KARDINAALI