Suomessa Metsähallitus myöntää kalastuslupia niille vesialueilla, joihin tarvitaan erillinen kalastuslupa. Tämän lisäksi kalastajan tulee maksaa niin sanottu kalastonhoitomaksu, joka on lakisääteinen maksu voimassa kaikilla Suomen alueilla Ahvenanmaa pois lukien.
Useimmiten yhdellä vavalla kalastaessa pelkkä kalastonhoitomaksu riittää kalastajalle, mutta muissa tilanteissa maksun lisäksi kalastajan tulee maksaa myös kalastuslupa.
Miksi kalastusluvat ovat olemassa?
Kalastusluvat ovat olemassa, sillä Metsähallituksella on vahva rooli Suomen kalavesien hoitamisessa, ja kalastuslupatuotoilla turvataan kalastusmahdollisuudet ja hoidetaan kalavesien, että kalastajilla olisi jatkossakin kalastusmahdollisuuksia. On myös erittäin tärkeää pitää huolta kalakannasta, ja sen hyvinvoinnista.
Millaisia kalastuslupia on olemassa?
Kalastusluvat on karkeasti jaettu kolmeen alakategoriaan, joita ovat niin sanotut vapaluvat, pyydysluvat sekä ravustusluvat. Vapaluvalla kalastaja voi kalastaa niin perholla, uistimella, onkimalla kuin pilkkimällä. Vapalupa onkin ylivoimaisesti yleisin kalastuslupa Suomessa ja sopii harrastamiseen. Pyydyslupa kattaa verkolla tai katiskalla kalastamisen. Ravustuslupa pitää sisällään nimensä mukaisesti ravustamisen. Metsähallituksen kalastuspaikat ovat useita erityisalueita, joten siitä syystä kalastajan on syytä hankkia erillinen vapalupa niitä varten.
Yleensä niin sanotut vapa-alueet käsittävät yksittäisen joen tai järven, mutta toisinaan se kattaa myös laajempia alueita. Vapaluvat ostetaankin aina kyseille alueelle, eikä lupa ole erikseen voimassa alueen ulkopuolella. Alueiden lupaehdoista kalastaja voi tarkastaa, millä tavalla kaloja on sallittu pyytää ja millaisia muita sääntöjä alueella kalastamiselle on. Lupia on erilaisia.
Esimerkiksi alle 18-vuotias saa usein luvan puoleen hintaan, siinä missä alle 15-vuotias voi kalastaa ilmaiseksi aikuisen seurassa tietyillä vapa-alueilla. Perheluvat on kaksinkertaisia yhden hengen lupiin verrattuna, mutta niissä perheen kokoa ei ole rajoitettu. Niin sanottu seuruelupa on lupa, mikä käsittää yli kymmenen hengen kalastusporukat.
Pyydysluvat
Pyydyslupa on vapalupien tapaan voimassa aina sillä alueella, mihin lupa on ostettaessa hankittu. Lupa-alueet voivat käsittää yksittäisen järven, kunnan tai vesistön hieman alueesta riippuen. Pyydysluvan ollessa voimassa, saa kyseisellä alueella kalastaa niin verkoilla, rysällä, katiskoilla, jousella kuin vaikkapa atraimella. Luvat ovat aina voimassa kalenterivuoden, ja ne tulee uusia tilanteen mukaan.
Pyydysluvat ovat tarkoitettu vapaa-ajan harrastuskalastukseen, mutta mahdollista on myös hankkia lupia nimenomaan kaupalliseen tarkoitukseen. Luvan ostaessaan kalasta saa niin sanottuja pyydysmerkkejä, joilla hän osoittaa oikeutensa kalastaa kyseisellä alueella. Merkit kiinnitetään pyydyksiin. Lupien hinnat ovat eri suuruisia, ja ne riippuvat välineestä, jolla kalastaja pyytää kalaa.
Ravustusluvat
Ravustuslupa on kolmas lupatyyppi. Lakiin on määritelty erikseen ravustuskausi, joka ulottuu heinäkuun puolesta välistä lokakuun loppuun. Vain tänä aikana ravustaminen on sallittua. Ravustuslupia voi kerrallaan ostaa useammalle välineelle, ja se määritteleekin pitkälti luvan hinnan. Lupien myöntäminen ei kuitenkin aina ole ravustajalle automaatio. Tämä johtuu muun muassa rapukannan suuruudesta sekä alueesta, jolle ravustaja on lupaa hankkimassa.
Ravustajakohtaisella mertarajoituksella Metsähallitus pyrkiikin turvaamaan ravustusmahdollisuudet mahdollisimmat monelle ravustajalle. Pyydyslupien tapaan ravustajan on kiinnitettävä pyydyksiin erilliset ravustusmerkit, jotka osoittavat mikä lupa ravustajalla on käytössään. Ravustuksen jälkeen on erittäin tärkeää, että ravustaja täyttää niin sanotut saalispalautelomakkeen, joka postitetaan ravustajalle luvan mukana.
Kalastuslupia on useita erilaisia, ja ne saattavat olla alkuun hieman monimutkaisia, mutta ne ovat silti erittäin tärkeitä kalastusvesien kannalta. Onkin ehdotonta, että jokainen kalastaja on ostanut oikean mallisen luvan.