Karppi, latinaksi cyprinus carpio on makean veden kala, joka kuuluu heimoltaan särkikaloihin. Suomessa karppi on istutettu kala, sillä Suomen ilmastossa sen lisääntyminen ei ole mahdollista. Karppi onkin niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti erittäin viljelty kala. Tietelliseltä luokittelultaan karppi luukalojen yläluokkaan viuhkaeväisten lahkossa.
Karppi on siitä mielenkiintoinen kala, että se ei pysty lisääntymään Suomessa käytännössä ollenkaan kylmän talven vuoksi, vaan poikaset kuolevat ravinnonpuutteeseen. Karppi syö ravinnokseen erilaisia toukkia sekä simpukoita.
Ulkonäöltään karppi on varsin tyypillisen näköinen kala. Sen yläleuan sivuilla on viiksisäikeitä monien muiden viuhkaeväisten kalojen tapaan. Karpilla on pitkä selkäevä, joka on kärjestään hieman kovera, ja sen evän etureunan ruoto on vahvasti sahalaitainen.
Kuteminen
Suomeen karppi tuli ensimmäisen kerran 1950-luvulla Ruotsin kautta, ja myöhemmin noin kymmenen vuotta myöhemmin Venäjältä. Suomeen istutetut yksilöt olivat noin kaksivuotiaita ja painoivat hieman alle 300 grammaa. Karppikanta lähtikin noiden vuosien jälkeen jyrkkään kasvuun myös Suomessa. Karppi kutee alkukesällä noin 19-21 asteen lämpötilassa rantavedessä. Tämän jälkeen mätimunat kiinnittyvät erilaisiin vesikasveihin.
Mädistä valmistuu poikasia noin neljän vuorokauden kuluttua. Suomessa poikaset eivät ehdikään kasvaa tarpeeksi, vaan kuten sanoimme Suomen viileästä alkukesästä johtuen karppien rasvavarastot eivät riitä selviämään pitkän talven yli. Tästä johtuen karppi ei ole onnistunut muodostamaan vakiintuneita kantoja luonnonvesiin. Karpista ei ole juuri haittaa muille lajeille, sillä se ole aihettanut vahinkoa vesiemme alkuperäisille lajeille. Kesäisin vedet saattavat kuitenkin samentua karppien hakiessa ravintoa pohjavesistä.
Karpin alkuperä
On arveltu, että karppi on alun perin kotoisen Turkin Anatolian ja Kaspianmeren väliseltä alueelta, josta se on jo varsin varhain levinnyt laajalti eripuolella Kaspianmerta. Kiinassa karpin viljelty aloitettiin jo muutama vuosituhat takaperin. Euroopassa karppi tunnetaan kalana, jota munkit levittivät ympäri Euroopan. Juuri tästä johtuen karppi on edelleenkin varsin viljelty kala halki Euroopan, ja se onkin laajalti levinnyt joka mantereelle.
Euroopassa karppi onkin suosittu kala urheilukalastajien keskuudessa. Karppi on varsin yleinen ruokakala, ja erityisesti juutalaisessa keittiössä karppi on olennainen osa juutalaista juhlakulttuuria.
Karppia onkin siirretty niin Australiaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan kuin aina Afrikkaan asti, joten karpin levinneisyys kattaa lähes koko maapallon. Yleensä näistä siirroista on kuitenkin seurannut karpin ylilisääntyminen, mistä on ollut haittaa myös muille lähialueiden kaloille.
Erilaiset karppimuodot
Karppien ulkonäkö vaihtelee yllättävän paljon. Karpit voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääryhmään viljelyn puolesta, jotka ovat peilikarpit, nahkakarpit sekä suomukarpit. Nahkakarpeilla ei ole varsinaisia suomuja lainkaan, ja se onkin hyvin erilainen ulkonäöltään verrattuna peilikarppiin, jolla on hyvin suuret suomut. Suomessa esiintyvät karpit ovat pääasiassa suomu- sekä peilikarppeja nahkakarppien loistaessa poissaolollaan.
Nahkakarppi onkin todennäköisesti ollut puhtaasti kalanjalostuksen tulos, eikä sen suosio olly peili- tai suomukarppien lukemiin. Suomukarppeja esiintyy Suomessa noin kaksi kertaa peilikarppeja enemmän, jotka voidaan vielä jakaa täysimittaisiin peilikarppeihin, rivipeilikarppeihin sekä tavallisiin peilikarppeihin, joka on yleisin peilikarpin alalaji.
Tämän lisäksi laajalti tunnettu karppilaji on niin sanottu koristekarppi eli koikarppi, joka on lähinnä koristelammikkokala, kuten nimikin jo antaa ymmärtää. Koikarppi eroaa tavallisesta karpista lähinnä juurikin erilaisen värinsä kautta.